Lähdin elokuun alussa taas seikkailulle sumujen saarille 99 Importin Jamin kanssa, tavoitteena tuoda pari japsisporttia sulostuttamaan Suomen tieliikennettä.
Matkaan lähdettiin jälleen Turusta, jonne ajelin samalla käyttöautoni myyntiin, koska Kuusamon sijainti tuntuu olevan erikoisauton ostajille valtava logistinen ongelma. RyanAir lennätti meidät luotettavasti perille ja olimmekin melkein 20 minuuttia etuajassa. Olimme kuvitelleet, että Olympialaiset vaikuttaisivat lentokentän ruuhkaisuuteen paljonkin, mutta ainakin kyseinen torstaipäivä Standstedillä oli todella rauhallinen, lukuunottamatta eksynyttä Korealaista TV-ryhmää, ja pari todella järeästi aseistautunutta poliisipartiota.
 |
| Ei paljon ruuhka paina.. |
Standstediltä jatkoimme matkaa junalla, vaihtaen toiseen puolen tunni ajelun jälkeen. Jälleen, juna oli jopa aavistuksen edellä aikataulusta, miellyttävä, hyvin ilmastoitu ja nopea. Myös seuraava juna toimi yhtä moitteetta. Asemalla olikin meillä jo kyyti odottamassa, ja pääsimme moitteetta liikenteeseen, ja kohti Leicesteria hakemaan toista autoa, joka myöskin saatiin napattua mukaan, vaikka puuttuva MOT ja verolätäkä vähän jännitystä aiheuttivatkin. Hyvin syödyn ja nukutun yön jälkeen lähdimme kohti Harwichia ja lauttakyytiä, jonne pääsimme sujuvasti ja kommeluksitta, ja selvittiin tullistakin, vaikka haastattelivatkin tovin. Tosin unohtivat kysyä auton MOT:sta ja verolätkästä, kun meni sen verran huumoriksi koko keskustelu. Saimme jopa ilmaiset buffetit, johtuen jostain aikaisemmasta ylivelotuksesta. Merimatka sujui miellyttävästi, ja jälleen täsmälleen ajallaan. Ainoa miinus oli, että buffet ei sisältänyt juomia, ja kaksi kahvia ja kaksi vesipulloa maksoivat yhteensä 17 euroa! Luulin, että merirosvous on kiellettyä, mutta näköjään sekin sallitaan pienessä mittakaavassa.
 |
| Hyvä kahvit, mutta 6 € /kpl... |
Tanskan läpi ajeltiin leppoisissa merkeissä, ja Helsingör-Helsingborg-lautta sujui kuten kaikki tähän asti, erinomaisesti ajallaan ilman tupinoita. Ruotsin läpi ajaminen, jotta olisimme aamulautalla ajoissa kävi myös yllättävän kivuttomasti, jos ei oteta huomioon typerästi käyttäytyviä rekkakuskeja. Ruotsi yleensä on länsimaisen liikennekulttuurin esimerkkimaa, missä ollaan avuliaita, annetaan tietä, ja näytetään merkkejä, mutta nämä rekkamiehet ilmeisesti eivät moisesta olleet kuulleet. Kolmen rekan ryppäissä useammassakin paikassa tukkivat moottoritietä ohittelemalla toisiaan vuoronperään, sitä 88 km/h - rajoitinta vasten, keräten samalla kiitettävästi jonoa ja kuumuneita tunteita.
 |
| Kun järki ei päätä pakota.. |
Olimme kuitenkin ajoissa lautalla, ja jälleen, homma toimi ajallaan, ja matka sujui mukavasti ja yllätyksettömästi. Kokonaisuudessaan, matkalla käytetyty julkiset kulkuneuvot olivat kaikki edullisia, vähintäänkin aikataulussa ja palvelu oli kauttaaltaan ystävällistä ja tehokasta, ja autotkin toimivat moitteetta kaikki kilometrit. Oli mukava tulla Suomeen ilman kommelluksia, ja olin jo valmiiksi katsonut itselleni yöjunankin, jolla minun piti päästä seuraavaksi aamuksi Kemiin, mutta sitten tuli mukaan pari muuttujaa..
VR-valtion rautatiet, osoitti jälleen erinomaisuutensa. Jami ajoi minut Maskusta Turun rautatieasemalle ostamaan lippua yöjunaan. Lipunmyyjän vastaus oli ankeaa kuultavaa. "Voi kuule, ei meillä mene tänäkään viikonloppuna mitään yöjunaa, ne on kaikki peruttu, meillä on kiskot huollossa Oulu-Ylivieska-välillä!". Minä kysyin ihmeessäni, että "anteeksi mitä, teillähän lukee nämä vuorot netissäkin, ainoana poikkeuksena juhannus?!" Vastaus oli syvä huokaus ja kommentti, että tätä tämä on ollut koko kesän.. Avulias virkailija muisti tarjota kyllä seuraavana aamuna klo 7.00 lähtevää junaa, jossa oli kolme vaihtoa, joista yksi oli bussi, ja hintaa n. 80 euroa. Samanverran siis kuin myöhään varatulla menopaluu lennolla Turusta Lontooseen.
Menimme yöksi Maskuun miettimään asiaa, ja huomasimme samalla, että matkahuollon yöbussi olisi lähtenyt siitä kahdensadanmetrin päästä juna-asemasta, varttitunti sen jälkeen kun olimme sieltä poistuneet. Tätä mahdollisuutta arvon VR:n virkailija ei voinut tietenkään minulle kertoa.
 |
| Junat jotka ei oikeasti kulkeneetkaan. Auto- ja yöjunat siis. |
Aamulla oli pitkin hampain lähdettävä taas asemalle, ja ostettava se 80 € lippu, jotta pääsi kohti pohjoista. Matka oli "tasokas" kuin oli VR:n tiedotuskin. Ensimmäinen vaihto Tampereella, neuvottiin väärä jatkoyhteyden raide, tosin onneksi olin jo sen verran vainoharhainen, että menin tarkastamaan saapumisraiteen taululta Tampereen asemalla, sen sijaan, että olisin lähtenyt suinpäin harppomaan mihinkään. Toinen vaihto meni vielä tyylikkäämmin, Ylivieskassa vaihdoimme junan busseihin, joille ei ollut mitään opasteita, joten etsimme niitä aseman pihalta ukkosmyrskyssä ja kaatosateessa. Bussit löytyivät asemnan toiselta puolelta nurkan taakse parkeerattuina. Ouluun mentiinkin sitten litimärkinä tupaten täynnä olevassa linja-autossa. Uskon, että esimerkiksi Englannin lammaskoiran omistanut tyttönen varmasti arvosti todella paljon, kun rakas lemmikki sai istua käytävällä kaikkien laukuilla kolhittavana, ja litimärkänä ja kuunnella vielä humalaisen avautumista, että miksi se rakki piti ottaa kyytiin. Tosin allekirjoittanut vaiensi humalaisen suhteellisen nopeasti, sietokyvyn ollessa muutenkin hiukan koetuksella. Bussikuski hoiti meidät kuitenkin suht ajoissa Ouluun, eikä neuvonut kuin pohjoiseen menevien jatkoyhteyden vähän virheellisesti, eli siinä oli hiukan kehitytty. Pääsin perille Kemiin 12 tunita suunniteltua myöhemmin, väsyneenä ja vihaisena, ja maksoin lystistä ulkomaanlennon verran.
Tulee väistämättä mieleen, että mistä me oikein VR:llä maksetaan? Aikataulut ei pidä paikkaansa netissä, milloin on ongelmia lipunostossa, milloin on kiskot huollossa, milloin lehtiä raiteilla, milloin mitäkin. Käsittämätöntä miten monien hölmöily jatkuu vuodesta toiseen. Liikenneministerille tiedoksi jos on kotikuntansa Suomussalmen unohtanut, että ei sinne Siwan kassallekaan tainnut lähiliikenteen linja-auto tai juna heittää. Olisiko aika ottaa pää pois perseestä ja käyttää autoilijoilta kerätyt rahat teiden kunnon parantamiseen, eikä julkisen liikenteen kehumiseen?
Asia on niinkuin Leikolan Ismo sanoo, ja tässäpä säkeistöllinen lisää, keksitty läpimärkänä bussissa matkalla Ylivieskasta Ouluun : " VeeÄrrä Suomessa, eikä olla aikataulussa, on kiskot lainassa, tai lehtiä raiteilla. Yöjunaa kun odotat, tule takaisin aamulla, siltikin saat osan matkaa mennä bussilla. Seisot sitten sateessa, etsit linja-autoa, sehän on piilossa nurkan takana. On rahaa syytää Eurooppaan, auttaa Kreikkaa Espanjaa, mutta kuka vittu viitsisi nyt logistiikkaan panostaa, ei se toimi kuitenkaan, pamput rahat korjaa, parempi ois meidän vaikka muuttaa Norjaan! "
