Tilastomatematiikkaa, osa II

Yllättävää kyllä, poliittinen sihteeri ja Jyrki Kataisen avustaja, Juuso Rönnholm, VTM, vastasi minulle huolellisesti Kataiselle kirjoittamaan postiini kirjoittamalla pari sivua siitä, kuinka Kokoomus ei haluaisi nostaa mitään veroja, mutta taloudellinen tilanne pakottaa kiristämään riistoruuvia, vaikka pohjimmiltaan ollaankin hyväsydämisiä. Hän myöskin ylistää nykyistä enemmän käytön verotukseen tähtäävää veromallia sen ainutlaatuisesta tavasta ottaa huomioon ympäristö ja muistaa mainita kuinka päästöt ovat uusissa autoissa tippuuneet n. 15 %. Hän sivuuttaa täysin autontuonnin kasvun ja tuotujen autojen keskimääräiset päästöt, ja unohtaa autuaasti myös sen, että Suomessa on Euroopan vanhin autokanta, ja vanhenee edelleen, kuten kauppalehden uutinen tässä kertoo : http://www.kauppalehti.fi/ 


Päätin vastata Juusolle rakentavasti :




Tervehdys!

Kiitokset pitkästä vastauksestasi herra Rönnholm! Sait minut lähes äänestämään Väyrystä. On totta, että uusien autojen päästöt ovat pienentyneet, mutta autojen kokonaispäästöt tuskin ovat. Palautteessani huomautin ulkomailta ostettavien autojen päästöistä, jotka ovat huomattavasti suuremmat, ja joiden tuontimäärä on nousussa. Asiasta on jopa tuoreehkoa dataa autoalan keskusliitolla (tässäpä linkki uutiseen aiheesta : http://www.tekniikkatalous.fi/), ja se data kertoo, että tuonti on viime vuosina kasvanut n. 7000 - 8000 autoa, ja luku on varmasti nousussa jatkossakin. Näiden autojen keskipäästöt ovat n. 195,1 g/km. Selvästi keskiarvon yläpuolella siis. Sinne häviää ne automyynnin kappaleet ja uusista autoista saatavat verotulot. Mielestäni meidän päästöpohjaisen järjestelmän "erinomaisuus" on aika kaukana siitä. On hienoa, että uskot nykyjärjestelmään ja kuvittelet sen kannustavan vähäpäästöisiin autoihin, ja koet sen olevan menossa käytön verotusta kohti. Käytännössä asiassa on kyllä vielä paljon kehitettävää, sillä on sangen masentavaa, että tällaisessa pitkien välimatkojen maassa, jossa on myös rautatieverkoston osalta petrattavaa, autoilua rokotetaan selvästi enemmän kuin muissa "sivistysmaissa".  Mielestäni me olemme vielä hyvin vahvasti auton ostamisen verotuksessa, ja tästä johtuen meillä on yksi euroopan vanhimmista ja varmasti myös suuripäästöisimmistä autokannoista.

 Otetaan esimerkiksi vaikkapa tuore, monikäyttöinen farmariauto, Subaru Legacy. Sen perusmallinen farmari-versio maksaa Suomessa n. 35400 € + toimituskulut. Sama auto maksaa Iso-Britanniassa n. 22 000 puntaa, oli n. 26500 €, ja Ruotsissa 261 900 kruunua, eli n. 29 500 euroa. Docstocin(www.docstoc.com) raporttien mukaan, joista viimeisin jonka olen käsiini saanut oli vuodelta 2009(eli aavistuksen vanha, mutta hyvin suuntaa antava), osoitti, että suomalaisten ostovoima oli yksi Euroopan heikkoimmista, jättäen taakseen ainostaan Tanskan, Slovenian ja Portugalin. Ostovoimakorjattuna vuotuinen kulutus esimerkkimaissa olisi tällainen : Iso-Britannia 31 959 euroa, Ruotsi 25 612 euroa, ja Suomi 24 360 euroa. Tämän mukaan me emme ole aivan samanarvoisessa asemassa muiden kanssa, eikä meidän verotus ole kyllä erityisen erinomainen hankintahinnan suhteen. Polttoaineiden hintojen vertailussa Suomi on yksi kalleimmista myöskin(tähän en viitsi kaivaa enää edes linkkiä, nokkela poika googlettaa itsekin). 

Palautteeni, ja siihen saadun vastauksen perusteella, toivoisinkin, että oikeasti ryhdyttäisiin miettimään kaluston nuorentamista kannustavimmilla keinoilla, kuten alentamalla hankintahintaa, koska uudempi kalusto toisi tähän maahan oikeasti lisätyöpaikkoja myös jälkimarkkinoinnin puolelle, johtuen nykytekniikan monimutkaisuudesta. Kyse on rohkeudesta ja tahdosta muuttaa asioita, ne verotuotot tulevat varmasti, kun volyymi kasvaa, pysymään vähintään samalla tasolla, ja uudemmat autot tilastoitujen päästöarvojen perusteella ovat helpompia käytön verotuksenkin kannalta. Uusien autojen myynti myöskin rauhoittaisi tuontia paremmin kuin mikään keinotekoiset rajoitukset tekisivät (jotka käytännössä olisivat kuitenkin EU:n vapaata tavaran liikkumista koskevan artiklan vastaisia) . Sinä hyvinvointipolitiikan verkoston jäsenenä ja ympäristöakatemiaan osallistuneena(minäkin osaan googlettaa ;) ), voisit näiden ajatusten pohjalta varmasti kehitellä ratkaisuja esitettäväksi.

Rakentavin terveisin,

Mielenkiinnolla odottaen, mitä tähän saan vastakseksi... huomautuksena sanottakoon, että en ole vielä päättänyt, että ketä äänestän, mutta olettaisin, että turkulaiselle kokoomus-poliitikolle tuo Väyrynen on sovelias piikki.

Tilastomatematiikan tukiopetusta kaivataan Valtiovarainministeriössä

Viimeaikoina on ollut niin paljon vilskettä, että blogi on jäänyt heitteille, vaikka kirjoitusaiheita onkin. Nyt kuitenkin heräsin kirjoittamaan, kun alkoi taas hälytyskellot soida lukiessani Kauppalehden artikkelia, kuinka jo tässä vaiheessa vuotta Valtiovarainministeriö heräsi muuttamaan autojen myyntiennustettaan, joka on jo lähtökohtaisesti laskettu päin prinkkalaa. (Tämä artikkeli oli siis kyseessä : KLIK!)


Ymmärrän, että veroja nostetaan päästöjen pienentämisen varjolla, mutta käytännössä siksi, että saataisiin verotuloja. Tämä on kaunis idea teoriassa. Merkitys ns. corolla-segmentissä on vain sen laskennallisen 800 € autoa kohti, jos oikein muistan, mutta niissä segmenteissä, joista oikeasti on tullut sitä verotuottoa, eli ns. premium-tuotteet, hinnat ovat nousseet useamman tuhannen verran. Tämä ajaa monet ko. segmentin ihmiset ostamaan uuden sijasta vähän käytetyn auton ulkomailta. Ulkomailta tuotuna auton hinta jää niin paljon järkevämmäksi varusteisiin nähden, ettei ole mitään järkeä ostaa sitä kallista vaihtoehtoa kotimaasta. Tämä vaikuttaa sekä päästöihin, autokannan ikäjakaumaan, että kokonaismyyntiin jonka mukaan valtionvarainministeriö on laskenut ennusteensa verotuotoista. 

VM:n ennuste täksi vuodeksi oli n. 126 000 autoa, eli saman verran kuin viime vuonna myytiin. Ennusteessa ei ole otettu huomioon Euroopan tilanteesta johtuvaa pelkotilaa, eikä tuota yllämainittua seikkaa. Keskustelin aiheesta parin kokeneen autoalan ihmisen kanssa, ja meidän näkemyksemme myytävien autojen kokonaismäärästä on n. 100 000 kpl jos oikein hyvin menee, ja autontuojat ry arvioi kokonaismäärän lähelle 110 000 kappaletta. Ne ovat aika paljon pienenpiä lukuja kuin Valtiovarainministeriön arpoma, etenkin kun otetaan huomioon se seikka, että ne puuttuvat autot ovat pois sieltä tuottoisimmasta sektorista.

Vaikka autokauppiaat ovatkin vähän kyseenalaisessa maineessa paikoitellen, niin tuosta asiasta varmasti löytyy rehellinen mielipide ja mielestäni budjetoidessa olisi syytä kysyä asiasta alan asiantuntijoilta, eikä teoreetikoilta ja virkamiehiltä, joilla ei ole minkäänlaista näppituntumaa aiheeseen.

Mielestäni tuossa olisi verotuoton osalta kannattavuuslaskelma paikallaan, se voi pian olla, että pienemmällä verotuksella volyymi kasvaisi niin paljon, että verotuotto pysyisi vähintään samana, mutta epäsuorat vaikutukset kaluston uusiutuessa toisivat kivasti lisää rahaa kassaan huoltopalvelujen ja varusteiden myynnistä saatavilla verotuotoilla volyymin kasvaessa ja ihmisten työllistyessä. Uudempi autokanta pakottaisi myös ihmiset käyttämään paljon enemmän huoltopalveluita, koska alle kymmenen vuotta vanhoja autoja ei enää kotinurkissa pahemmin pystytä korjaamaan. 


Olisiko maalaisjärjen käyttö sallittua siis Valtiovarainministeriössäkin?




P.S. Lähetin tämän saman tekstin pienin muutoksin myös pääministeri Jyrki Kataiselle. Hän toimi hetken opettajana Lapinlahdella ESR-rahoitteisessa yrittäjäopisto-projektissa, jossa hän opetti meille hankaloiville oppilaille EU-juttuja. Toivottavasti edes lukee, mitä vanhalla oppillaalla on sanottavana.