Nokkelista ja kohtuullisista vuorossa Honda CRX, eiku CRZ.

CRZ on nokkela ja kohtuullinen, ja todellakin pienipäästöinen. Ainoa negatiivinen tekijä on aavistuksen keskenjäänyt toteutus. Auto on sinänsä upea, se muistuttaa paljon vanhaa, legendaarista CRX:ää, joka pienestä koostaan huolimatta oli kiukkuinen kuin ampiainen. Sähköstä alavääntöä saava, mutta astmaiseksi jäävä hybridipannu saa hondan kiihtymään hikisesti samaa tahtia kuin pirteimmät perus-perheenkuljettimet, kuskin kiihtyessä sisällä huomattavasti reilummin.

Suorituskyvyn puute ei oikein sovi yhteen napakan alustan, Star Trek – ohjaamon, olemattoman takapenkin ja sporttisenterävän ulkonäön kanssa. Tämmöisenään Honda on hauska laite kauppakassiksi, mutta n. 28 000 euron hintaan pitäisi GT-version pystyä elämään nimensä mukaan.  Melu ja mukavuus ei ole Gran Turismon tasolla, ja näihinkin piirteisiin alkaa kiinnittämään huomiota kulkupuolen puuttuessa. Viisikymmentä hevosvoimaa lisätehoa, niin johan olisi eri ääni kellossa. Nyt tilanne on kuin Thaimaalaisen transvestiitin kanssa, se voi näyttää kauniilta ja kutsuvalta, mutta kun olisi aika käydä tositoimiin, tulee heteromiehelle karvas pettymys.

                      Sukunäkö on suuri, harmi, että ideologiassa on vielä aika paljon eroja.
 (Kuvan lähde.)

Tämä Mugenin näkemys saa silti uskomaan parempaan huomiseen, n. 200 heppaa ja röyhkeät soundit :