Raikkaat Ranskantykit vähän turhan rapsakkaan hintaan.

Ensimmäinen kompastuskivi täällä rakkaassa kekkoslovakiassamme on sporttisten autojen hinnat. Maksaisinko koskaan melkein 40 000 euroa kolmeovisesta pikkusitikasta? Taikka pienestä Coupe-pösöstä? En varmasti.  

Autot sinällään on molemmat yllättävänkin hyviä, mutta pyrkivät ehkä miellyttämään liian montaa käyttäjäryhmää.

 DS3 Racing osaltaan, oransseilla koristepaloilla, hiilikuidulla, ja kikkailulla koittaa olla nuorekas raaseri, mutta samalla myös nokkela trendi-auto. Mielestäni, kun autosta tekee yksityiskohdiltaan noin raflaavannäköisen, siinä on turha lähteä tekemään muitakaan kompromisseja. Nyt isot pyörät yhdistettynä alustaan jossa pyritään vielä pitämään mukavuutta, aiheuttaa pintakovan, mutta kiihdytyksissä ja kovassa kovassa vauhdissa levottomalta tuntuvan ajotuntuman, tosin osansa kokemukseen varmasti tuo meidän huonokuntoiset tiemme. Sileämmällä asfaltilla alusta olisi varmaan ihan kohtalainen kompromissi, ja tasaisella mutkapito oli hämmästyttävän hyvä, autolla pystyi pitämään yllättävänkin korkeaa vauhtia tiukkaakin ympyrää ajettaessa. Ohjaus tuntui myös riittävän nopealta ja liikkeiltään tarkalta, mutta aavistuksen tunnottomalta. Voisi kuvitella, että talvikelillä saattaa olla paikoitellen aika kiusallinen kokemus. 

Auto on sinänsä on hyvin tehty, mutta ei missään nimessä 40 000 euron arvoinen. Itse ottaisin ennemmin 156 heppaisen Sport Chic -varusteisen vekottimen 15 000 euroa halvemmalla, ja lastuttaisin sen ja laittaisin siihen esim- eibachin tjms. säädettävän alustan, ja minulla olisi paljon onnistuneempi kompromissi meidän teillemme ja yli kymppitonnin halvemmalla. Yllättävää oikeastaan, että tuollaisen suht asiallisen trendipelin saa jo 25 000 € tuntumaan? ei kaikki taidakaan olla väärin hinnoiteltuja..

Peugeot RCZ on ulospäin vakuuttava ilmestys, koeajoauto oli 200-heppainen malliston lippulaiva, varustettuna helmiäsvalkoisella metallivärillä, mattamustilla 19" vanteilla, nahkaverhoiluilla ja bi-xenon-valoilla. Auto on ulkoa näyttävän näköinen, mutta sisusta pettää. Jos auto on yli 43 000 € maksava varusteineen, ei sen koelaudan viimeistelyn pitäisi näyttää 206 pösöltä kymmenen vuoden takaa! Toki mittaristot yms. ovat ihan ok, mutta yleinen tunnelma, vähän miten sattuu aaltoilleet, nahkatikkaukset ja kaikki katkaisimet kielivät halvemmasta versiosta.

Ajotuntuma autossa oli isojen pyörien takia vähän pintakova, ja taas vetely kiihdytyksissä oli kohtalaista. 1.6-litrainen turbokone tuntui aavistuksen hengettömältä auton ulkonäköön verrattuna, yritystä on, mutta ei laula eikä kulje riittävästi. Olisi toivonut sellaiset 40-50 heppaa lisää löylyä, ja vähän sporttisempia soundeja, jotta auton ulkonäön tuoma erikoisuuden tunne olisi välittynyt valjuun ohjaamoonkin. Ohjauksessa on RCZ DS3 Racingin viitoittamalla tiellä, osoittaen keulan pidon erinomaisekseksi mutkissa, ja ohjauksen tarkaksi, mutta vähän tunnottamaksi. Ajaessa tuli sellainen olo, että tämän auton kuuluisi olla vähän yli 30 000, eikä 44 000 €. Hinnat alkaenhan näillä tosiaan on n. 33 000 € , joten siellä ollaan jo oikeammalla suunnalla. 

Yhteenvetona molemmista ranskattarista voi sanoa, että autot ovat paremmin tehtyjä kuin kummaltakaan merkiltä olettaisi, Citröenin viimeistelyn ollessa kokonaisuutena paremmalla tasolla, ja molempien autojen mallisarjoista löytyy halvemmista versioista enemmän potentiaalia, ja vastinetta rahalle, etenkin DS3:n puolelta. Eivät silti tuollaisenaan nostata erityisemmin tunteita todellista ajamisen fiilistä hakevalle.