keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Ajajan auto!

Viimeaikoina verenpainetta on nostanut termin "ajajan auto" viljely ihan vääränlaisissa yhteyksissä. Mikä sitten on ajajan auto? Mitä termillä tarkoitetaan? Minäpä kerron nyt mielipiteeni, ja vaikka se onkin vain minun mielipiteeni, niin olen silti oikeassa, turha ämpyillä siellä takavasemmalla.

Ajajan auto tarkoittaa mielestäni autoa, jota on palkitseva ajaa. Sen ajaminen on puhdas kokemus, se vangitsee kuljettajan nauttimaan ominaisuuksistaan, ja palkitsee osaavan kuljettajan. Se aiheuttaa sanoinkuvaamatonta onnistumisen tunnetta, nauttimista vauhdista, nauttimista mutkista, nauttimista liikkeestä ja luonnosta. Jotkut autot jopa onnistuvat lähes kaikissa noista kohdista. 

Ajajan auto voi olla pieni ja ei niin tehokas, kuten alkuperäinen mini cooper on nykypäivän mittapuulla, se voi olla iso ja lihaksikas, kuten uusi Boss 302 Mustang, tai se voi olla vaikka tavallinenkin auto, kuten vanha Mazda 3 GT. Kyse on siitä, että ajaminen tuntuu palkitsevalta kokemukselta. Todellisen ajajan auton määrittää se tunnetila mikä sitä käsitellessä syntyy, ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko siinä supermoderni FSI-moottori, tuplatrubot, pystypiiput, ESP, DSC, KGB, taikka snorkkeli. Taikka pakaroita hierovat penkit. 

Mielestäni paras esimerkki edullisesta ajajan autosta on täysin mekaaninen kokemus, alkuperäinen Mazda MX-5. Se ei ole erityisen nopea, se ei ole monimutkainen eikä se ole kallis ja suuri, mutta se on upea kokemus ajaa. Kaikki hallintalaitteet tottelevat herkästi ja tunnokkaasti, tuntuma tiehen on mahtava, ja auto on käytökseltään ennalta-arvattava. Siinä ei ole mitään ylinmääräistä, mutta siinä on se tunne. Sama tunne löytyy eri muodoissaan eri laitteista, ja joissakin se ilmenee eri tavalla, mutta pohjimmiltaan se on sama. Se on yhteenkuuluvuuden tunne. Sitä tunnetta on turha etsiä jostain S-sarjan mersusta, Nissan Primera travellerista taikka siitä firman Audi A6 quattrosta, niitä ei ole suunniteltu sitä varten, niistä puuttuu intohimo, ne on vain varusteltuja kehonsiirtimiä paikasta A paikkaan B.

 Valitettavasti nykytrendien mukainen suunnittelu on sellaista, että ajajan autoista on tulossa yhä suurempi vähemmistö. Rehellisen tuntuman korvaa sähköinen tehostin, kaikki toiminnot säädetään jonkun i-driven välityksellä, vaihteistot on nopeampia ja muka nokkelampia kuin kuski itse, ja kaikkea vahtii siirtolohkareellinen elektroniikkaa, ja moottorina on joku pontikalla ja pyhällä hengellä tirisevä hybridi, joka luo fiilistä kuin märkä lapanen syksyn sateessa. Toivomus autonvalmistajille : Keep It Simple Stupid! Tehkää kevyt ja yksinkertainen auto, jossa on sopivan sporttisesti tehoa ja paljon fiilistä, ilman holhoavaa elektroniikkaa ja automatisoituja toimintoja, se saa olla vaikka vähän pelottava, kunhan siinä on luonnetta!

Ajajan auto yksinkertaisimmillaan : Mazda MX-5.
(kuva lainattu Mazdan esitteestä vuodelta 1995)

Jos ette ymmärtäneet mistä puhuin, teidän tuskin tarvitseekaan, mutta jos teille tuli sellainen tunne, että asiaan pitää saada selvyyttä, suosittelen testaamaan jotain näistä autoista : Mazda RX-8, Mazda MX-5, Honda Integra Type R, Renault Clio Williams, Peugeot 205 GTi, VW Golf GTi mk1, Porsche 944, BMW M3, Lancia Delta HF Integrale, Subaru Impreza Sti, Mitsubishi Lancer Evo, Fiat Panda Sport 100, Mini Cooper S (vanha taikka uusi), taikka lähes mikä tahansa voimakkaampi Alfa Romeo. Nämä valittu esimerkeiksi siksi, että ne on tavallisenkin ihmisen saatavilla, jopa täällä sarvikuonojen maassa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti