Viimeinen pistoolisankari

Kirjoitan tämän lähinnä siksi, että kaikki suurella tunteella tehdyt autot eivät tule koskaan mainituiksi, eivätkä saa ansaitsemaansa arvostusta tai legendaarista statusta. Yksi sellainen auto on MG ZT-T 260. Perinteisen, urheilullisen brittimerkin viimeinen voimannäyttö. Autohan kehitettiin siinä vaiheessa, kun Longbridegessä tiedettiin, että leikki on loppu, rahat on loppu ja kiinalaiset tulossa. Insinöörit halusivat tehdä vielä viimeisen, MG:n logon ansaitsevan auton, niistä paloista mitä oli käsissä.

Autohan kehitettiin sinänsä hyvän, mutta aikansa eläneen Rover 75:n ja MG ZT:n korille, muuttamalla etuvetoasetelma takavetoiseksi ja hylkäämällä omat, ei niin hyvät bensamoottorit, ja laittamalla mustangin nokalta tuttu 4.6 litrainen V8-kone tilalle. Alustan säädöistä vastasi prodrive ja auton ajotietokone tuli BMW:ltä. Tuloksena on urheilullinen auto isolla sydämellä ja läjäkaupalla asennetta. Auto ei missään suhteessa ole kenenkään mielestä luokkansa paras, mutta siitä ei voi olla pitämättä. Sen rosoinen tyyli tuo mieleen vanhat lännen pistoolisankarit, jotka eivät osaa poistua näyttämöltä kuin yhdellä tavalla, pyssyt laulaen.

John Wayne viimeisessä elokuvassaan The Shootist.

MG ja John Wayne. Kumpikin olivat parhaat päivänsä nähneet, mutta pystyivät vielä viimeiseen ponnistukseen, ja poistuivat tyylillä näyttämöltä.

MG:tä tehtiin noin 850 kappaletta, sedanina ja farmarina yhteensä. Vasemmalta ajettavat ovat jo hinnoissaan, mutta Englannista näyttää saavan yksilöitä todella sopivilla hinnoilla, ja minusta tuntuu, että taidan itsekin tahtoa sellaisen.